Costa del Sol

Espanjan-lomamme oli siis ihana. Vaikka auringon välttely aiheuttikin välillä pientä stressiä ja majoituksemme sijaitsi hieman syrjässä, pääsimme fiilistelemään aurinkorannikon meininkiä Marbellan seudulla. Kuppilan väen lisäksi matkassa mukana olivat Pikkuherra Y:n isovanhemmat, kummit H&T ja serkkutytöt. Tapaksia, sangriaa, hiekkarantoja, shoppailua. Olé! (Tai miten se nyt menikään..) Tässä näitä lomakuvia (niitä kännykällä otettuja), por favor!

Ihana hiekkaranta, jota välttelimme viimeiseen asti.

Ihana hiekkaranta aamukävelyn aikaan.

Anonyymi kummityttö 3 v. katselee maisemia.

Paikallinen postiluukku.

Paikallinen kala, jonka valmistumista odoteltiin, odoteltiin ja odoteltiin.

Meidän majoituksen kattoterassi nro 1. Päivällä tuskaisen kuuma, 

mutta illalla mitä paras tähtien katseluun (Pikku Y:n nukahdettua).

Marbellan luksuspaatteja.

Marbellan vanhaa kaupunkia.

Tapaksia, nam nam.

Fuengirolalainen gorilla.

(Fuengirolan eläintarha oli kiva!)

Muutama kuiva skinka.

Anonyymit turistit paikallisen marketin makkarahyllyllä.

Taas syödään.

Marbellan mieletöntä kukkaloistoa.

Lisää tapaksia!

Tässä yksi mun suosikki: paistetut munakoisot hunajalla!

Marbella oli kiva kaupunki. Erityisesti Marbellan vanha kaupunki oli ihana.

Pieniä, kauniita kujia täynnä.

Ja sangriaa juotiin joka päivä. Tietty!

Saitte nyt nauttia näistä kännykkänäpsäyksistä. Seuraavaksi suunnittelen raportoivani teille matkan shoppailusaldoa. Ei lomaa ilman ostoksia! Jotain pientä kivaa löytyi Villa Kuppilaankin. Mutta tekemäni löydöt aion kuvata järkkärillä, heti kun olen saanut ne aseteltua kuvausvalmiuteen.

Niitä matkamuistoja...

Olen tässä viime päivät taistellut tietotekniikan kanssa. GGGRR! Mun iiphoni pursuu kuvia (tarkalleen ottaen niitä on 2918), kun jostain syystä niitä on jäänyt poistamatta (?) ja siirtämättä koneelle. (Siis jos siirtäisin tuon määrän koneelle, veikkaan että koneellakin olisi oma sanottavansa asiaan..) Nyt olen siinä tilanteessa, että koko kuvaprojekti on ylitsepääsemätön suo. Yritän aina silloin tällöin poistella kuvia ja siirtää talteen ukoiselle kovalevylle, mutta kun niitä kuvia tulee koko ajan lisää....

Osa Espanjan-matkan kuvista on tietysti puhelimessa. Haluaisin ladata ne koneelle ja samaan kansioon, jossa järkkärikuvatkin ovat. Mutta nyt kun yritän purkaa kuvia puhelimesta, tietokone ilmoittaa "ei voi tuoda kuvia, tiedostomuoto tuntematon" . . . ÄÄÄÄÄÄÄ!!! Mä-en-kestä. Tällaisissa tilanteissa palaa käpy aika nopeesti.

Joudun nyt siis kikkailemaan. Saan tuotua lomakuvia tänne blogiin suoraan puhelimesta bloggerin ipohone-sovelluksen kautta. Ja osan kaivelen kovalevyltä koneen kautta. Eiku, osa olikin vielä dropboxissa. Hops! No siis...tässä menee varmaan vielä hetki. (Varsinkin, kun armonaika on rajallista. Yläkerrasta kuuluu jo ennakoivaa tuhinaa.)

Mutta: I'm working on it..

Hola

Terveisiä Espanjan aurinkorannikolta. Villa Kuppilan herrasväki vietti viime viikon lomaillen. Pikkuherra Y:n ensimmäinen ulkomaanmatka! Kaikki meni hyvin, vaikka etukäteen vähän jännitti. Palasimme kotiin eilen. Vaikka lomailu on ihanaa, niin vielä ihanampaa on palata omaan kotiin! Oma sänky, oma suihku, oma sauna! Luksusta.

Laitan lisää matkafiilistelyä myöhemmin. Tämä oli nopea moi. (Mun oli tarkoitus lentokentältä menomatkalla lisätä hejdå-nyt-mennään-päivitys, mutta aika kentällä kului lähimmän lastenhoitohuoneen etsintään, kakkavaipan ja vaatteiden vaihtoon, imetykseen ja nopeaan aamupalaan. Hups!)

Palaamme siis asiaan kakkapyllyn niin salliessa.

Tyynymania

Heipähei.

Ilma alkaa tuntua aika syksyiseltä. Minusta se tuntuu ihan kivalta. Kesä on kiva, mutta niin on myös syksy. Pimeät illat ja kynttiläfiilistely, I'm ready for you. Totesin myös odottavani syksyä siksi, että saan pukea Pikkuherra Y:lle enemmän vaatteita! (!) Johon taas ystäväni totesi, että joopa joo, ootas vaan kun se huutaa naama punaisena ja taistelee vastaan.... No vielä hän ei ole sitä tehnyt, joten elän päivä kerrallaan tässä kuplassa. Ja valitsen Pikkuherralle vaatteita. (Mun lempihommaa, heh heh)

Takaisin aiheeseen, joka oli siis syksy, ja syksystä toiseen lempihommaani: sisustustyynyihin. Olen todennut olevani epäeettinen ja epämaltillinen sisustaja. En jaksa odottaa, että suuret visiot toteutuvat. Menetän malttini, kun budjetti ei veny joka nurkkaan ja tuskastun, "kun sitä tv-tasoa ei vieeeläkäään ole hankittu". (Nimimerkillä Tyhjä On Myös Työhuone, knirsk.) Kauheissa ongelmissani (I know!!) sitten lievitän tuskaani hankkimalla jotain pientä kivaa piristystä, kuten niitä tyynyjä. Kun niillä ilme muuttuu yhtäkkiä ihan erilaiseksi. (Harhautan itseäni, etten hetkeen huomaa tv-tason puutetta...kärsiiköhän kukaan muu tällaisista ongelmista?)

Sitä vaan, että jos koko ajan ostelee pikku tyynysiä, niin lopputuloshan on se, että jos olisi maltillisesti jaksanut odottaa, niin n. 23 tyynynpäällisen hinnalla varmaan saisi jo sen tv-tason?! Kamalan hysteeristä kulutusta, siis epäeettistä toimintaa. Äääk!

Mutta eihän sitä ihan näin loogisesti ole pakko ajatella, eihän? Tyynyjen hankkimisessa on myös joku logiikka. Itseään on ihan hyvä harhauttaa välillä. Pienet muutokset piristävät mieltä, vaihtelu on tärkeää. (Ja huom. Luku 23 oli hieman liioiteltu..)

Näin syksyn tullen himoitsen siis uusia tyynyjä. Ei, en ole niitä vielä hankkinut, mutta ovat listalla. Jotenkin vahvasti mulla on sellainen tunne, että pian on tulossa tänne blogiin sellainen päivitys, jossa esitellään uusia tyynyjä. Jos lukisin horoskooppeja, niin olen aika varma, että horoskoopissani mainittaisiin syyskuun kohdalla uudet tyynyt. Maagista!

Ja miten syksy oikeastaan liittyi tähän kaikkeen? Siten, että syksyn tullen ehtii taas kaiken kesäjuoksemisen jälkeen keskittyä sohvannurkkiin ja potkiskella vanhoja tyynyjä ja miettiä, missä väreissä niitä kynttilöitä mieluiten polttaisi.

Jottei menisi pelkäksi tekstiksi, tässä näitä kynttilöitä. (Kuva lainattu Moko Marketin sivuilta www.moko.fi. Tämä siksi, että mun kameran muistikortin on ottanut valtaansa joku pikkumies.)

IHANAA SYKSYN ALKUA! FIILISTELKÄÄ!!!

Ristiäiset (osa 2)

Lupasin palata vielä näihin ristiäisiin. Nyt olen saanut isi-pappan ottamat kuvat ja tämä postaus painottuu tarjoiluihin. Taustalla vilahtelee muuten meidän keittiö, siitä en varmaan ole vielä laittanut tänne mitään kuvia! Niin ja alussa bonuskuva Pikkuherra Y:stä juhlamekossa, söpis.

Ristiäiskahvit juotiin muumimukeista, ne on mun lemppareita. Tarjolla oli suolaista ja makeaa. Suolaista: täytettyjä croissantteja, feta-pinaattipiirakkaa ja lohi-wasabileipiä. Makeaa: täytekakku, sitruunatorttu, brownies ja lusikkapikkuleivät. (Apuja sain tarjoiluihin niin paljon, että näistä kaikista en tehnyt itse kuin sitruunatortun ja browniesit!!) Sitruunatorttu on sama, jonka tein täällä. Brownies-resepti löytyi Leivonnaisia herkkusuille -kirjasta, mutta lopputulos oli mun mielestä aika mutakakkumainen. Tomeitou tomaatou, hyviä suklaapommeja ne silti oli. Päällä oli suklainen tuorejuustokuorrute. (Reseptin saatan jossain vaiheessa laittaa tänne blogiin, mutta nyt on taas sellainen tilanne, etten jaksa. Hups!)

Erikoismaininnan saavat yksinkertaiset lohileivät. Saaristolaisleivän päälle laitettiin philadelphiasta ja wasabista sekoitettu levite, lopuksi graavilohen pala. Voilà, valmis ja niiin hyvää! Pikkulippuset askartelin itse coctailtikuista ja kuvioteipistä. (Pitihän sitä jotain näpertää...)

Ristiäiset sujuivat siis hyvin myös tarjoiluiden osalta. Ihanat juhlat. Olipas kivaa katsella näitä kuvia ja fiilistellä. Kiitos iskä kuvista!