Sivut

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Virvon varvon...

Odotukseni on palkittu! Entisenä kerrostaloasukkina olen aina turhaan odottanut, että joku pieni virpoja eksyisi meidän ovelle. Mutta muutto omakotitaloon ja alueelle, jossa kaikilla naapureilla on lapsia, on muuttanut tilanteen! Täysin.

Meillä kävi tänään useampi pupu, monta noitaa, ainakin yksi kissa ja myös yksi pelle. Olin aivan täpinöissäni! Hauskaa porukkaa nuo virpojat.

Ensi vuonna aion varustautua ehtymättömällä munakorilla. Tänään iski jo lähes virpomusstressi, kun karkit ja keksit hupenivat niin vauhdikkaasti, että katsoimme parhaaksi lähteä evakkoon. No oli meillä oikeasti sovittuna sunnuntaikyläilyäkin, mutta lähdettiin sopivasti just kun keksit loppui.

Ihana sunnuntaipäivä!

4 kommenttia:

  1. Sillon ennenvanhaan ku mää olin nuori ni oli kyllä hienommat virpomarisut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no meille tulleista nuorin virpoja osas just ja just kävellä, saati sitten puhua. Kuka lienee tehnyt oksat... Mutta sun nuoruuden risut on varmasti olleet hyvinkin taiteelliset ;)

      Poista